Kohtaamisia

Löysin haasteen ystäväni blogista Suurin Onni. Henna haastoi matkabloggaajat (joihin en varsinaisesti kuulu) kirjoittamaan mieleenpainuvista kohtaamisista maailmalla.

Vapaaehtoistyöhön kehitysmaissa liittyy paljon eettisiä kysymyksiä, jotka haluan tarkoituksella tässä kirjoituksessa ohittaa. Sen sijaan, haluan kertoa teille kasvoista, joita en tule koskaan unohtamaan. Kohtasin nämä lapset vuonna 2006 tehdessäni matkan Lusakaan Zambiaan sekä Mombasaan Keniaan.

Ensin kuitenkin aikuisen miehen valloittava hymy, joka saa minut aina yhä miettimään, miten aito onni ei riipu olosuhteista, vaan sydämen tilasta.

Katulasten opettaja Lusakan slummissa

Lapsia, jotka kävivät kyseistä koulua. Tulivat, milloin pääsivät.

"We are the world"

Vierailimme Lusakassa myös useammalla aids-klinikalla, joissa meille kerrottiin esimerkiksi siitä, miten paljon länsimaiden rahoittamia lääkelähetyksiä menee hukkaan, koska ihmisille ei ole tarjota ruokaa lääkkeiden kanssa. Lääkkeet itsessään ovat vahvoja, ja niissä on paljon haittavaikutuksia. Lisäksi terveenkin ihmisen vastustuskyky heikkenee ilman oikeanlaista ravitsemusta...

Lusakan aids-kylästä

Seuraava kohtaaminen on Mombasan läheltä, kirjaimellisesti puskista. Ajoimme sinne lyhyestä maantieteellisestä välimatkasta huolimatta useita tunteja. Kaikki, jotka ovat reissanneet Afrikassa tietävät, missä kunnossa tiet ovat. Määränpäähän jouduttiin kulkemaan vetisiä peltoja pitkin, ja kaivoimme usemman kerran maasturin takakontista lapiot esiin, jotta saimme autonrenkaat irti mudasta, ja pääsimme jatkamaan matkaa. 

Kohteessa tapasimme Masai heimoon kuuluvia ihmisiä, jotka olivat kävelleet koko päivän kylään, jossa oli aloitettu soittamaan kutsun antavaa rumpua jo aamuvarhain. Lääkäri piti perusvastaanottoa, ja meillä oli jonkin verran lääkkeitä kuten antibiootteja mukana. Mitä vauvojen rokotuksiin tuli, monien äitien oli vaikea ymmärtää pistämisen tarkoitusta, ja he olivat ymmärrettävästi peloissaan. Tiimi teki kuitenkin paikallisten tulkkien avulla loistavaa työtä, ja monet ihmiset saivat avun.

Nämä kasvot tulevat aina mieleeni, kun ajattelen Mombasaa...

Tämä matka avasi silmäni monessa suhteessa, ja jotakin sisälläni muuttui.